maanantai 4. toukokuuta 2009
Essun vaippakakku
Äiti tilasi ystävänsä vauvakutsuihin vaippakakun. Tällainen siitä tuli. Kolmikerroksiseen kakkuun menee n. 60-70 vaippaa. Mikäli kakkuun käyttä eri kokoisia vaippoja on pienimmät syytä sijoittaa käyttäjäystävällisesti ylimpiin kerroksiin. Saajaa on syytä muistaa myös leikkaamalla vaippapusseista kokolaput mukaan.
Pohjana on pyöreä pahvi. Tukirunkona kakun keskellä on purkillinen Pringlesejä (myös viskipullojen pahvipakkaukset ovat hyviä). Purkin muovikorkki liimattiin pikaliimalla pahviin. Vaipat pujotetaan lomittain kuminauhan alle (jokaisessa kerroksessa kannattaa olla kaksi isoa kuminauhaa, jolloin ei tarvitse aloittaa alusta yhden rikkoutuessa). Kun kaikki kerrokset ovat valmiit koristellaan kakku paperi- tai silkkinauhoilla, samalla peittäen kuminauhat. Kakun päälle asetetaan jokin lahja esimerkiksi pehmolelu. Tätä kakkua koristaa tekemäni S-kokoinen taskuvaippa"pöllöset"-kankaasta. Kakku viimeistellään sellofaanilla ja paperi- tai silkkinarulla.
maanantai 27. huhtikuuta 2009
Essu: yöpuvusta oloasuksi
Ostin Ekosentteristä (3€/kg) froteisen yöpuvun, jonka vetoketju osoittautui käytössä rikkinäiseksi. Päätin korjatessani muuttaa koko puvun käyttötarkoitusta ja leikkasin sen vyötäröstä poikki. Kuvassa työ on kesken. Puolipotkareista puuttuu vielä resori, mutta sauman olen jo ommellut umpeen entisen vetoketjun kohdalta. Takkiin olen jo lisännyt resorin, mutta tietenkin ostin vääränlaisen vetoketjun. Toivottavasti projekti ehtii valmiiksi ennen kuin tyttö on kasvanut puvusta ulos.
Tunnisteet:
Essu,
puolipotkuhousut,
tuunaus,
vauvanvaatteet,
yöpuku
sunnuntai 22. maaliskuuta 2009
Rimpsun äiteen päiväpeitto vanhoista farkuista
Tällä kertaa esittelyssä ovat Rimpsun äiteen ideoimat ja ompelemat kierrätysfarkkupeitot. Peitot ovat äiteen tekemät, Rimpsu osallistui lähinnä leikkelemispuuhiin. Idea ja toteutus onnistuivat niin hyvin, että peitot ansaitsevat esittelyn!
Tilkkupeite nro 1
Idea vanhojen farkkujen hyödyntämiseen tuli eräästä tilkkutyökirjasta (nimi on jo unohtunut) ja tarve saada kestävä ja vesipestävä päiväpeite tuli mökin rempan yhteydessä. Farkkuja projektiin saatiin sukulaisilta ja ystäviltä ja tietenkin myös omista kaapeista löytyi "kutistuneita" tai muuten huonokuntoisia farkkuja.
Helpointa on tehdä farkuista mahdollisimman isoja tilkkuja, ensimmäisessä peitossa käytettiin noin 20 x 20 cm kokoisia paloja. Neliöt ommeltiin pitkiksi soiroiksi, saumat silitettiin auki ja sitten sommiteltiin soirot yhteen. Aika homma loppuvaiheessa!
Peite tehtiin sänkyyn, joka on 200 pitkä, 80 cm leveä ja molemmat päädyt on kiinni seinässä. Peiton piristeeksi ommeltiin helmaan rivi takataskuja. Peittoon oli pakko ommella vuori, vaikka se lisäsikin peiton painoa, sillä farkkupaloista rispaantuvat reunat helposti ja langanpätkiä olisi kohta joka paikassa. Vuorikankaaksi valittiin lakanakangas.
Äiteen arvio tilkkupeitosta: Taitoihini nähden se on hieno, jopa värit sattumoisin ovat aika hyvin toisiinsa sopivia, mutta tarkemmalla ennakkosuunnittelulla olisin saanut vielä kauniimman, ehkäpä tilkut olisivat muodostaneet hienoja kuvioita.
Nyt tehtiinkin vähän toisenlainen peitto: vaaleasta farkkumekosta tehtiin aina raita tilkkujen väliin (ks. kuva). Koska varastossa oli paljon erikokoisia paloja, tilkut eivät olleet samankokoisia. Toisen peiton teossa hyödynnettiin siis edellisen peiton "jätepalat". Sitten vaan työhön ja ompeluhommiin! Taas iski äiteelle ompelukärpänen niin, ettei hän tahtonut töihin malttaa lähteä ("vielä yksi pala, ja sitten vielä yksi ja sitten lopetan, jos kuitenkin vielä yhden...") eli aika nopeaan peitto edistyi. Tämä peite tehtiin 120 cm leveään sänkyyn, joka on seinän vieressä, joten ihan hirvittävän leveää siitä ei tarvinnut tehdä.
Ompelu tehtiin hieman eri tavalla kuin ensimmäisessä peitossa: pitkät tilkkusoirot ommeltiin yhteen ja siten vähä vähältä peite suureni ja suureni. Vuorikangasta mietittiin pitkään: jotain kevyttä ja ohutta sen pitäisi olla. Ihan sattumalta Jyskistä löytyi viiden metrin pala ohutta raidallista puuvillakangasta hintaan 5 euroa! Se oli kylläkin tehty jossain Bangladeshissä, mutta halpa hinta houkutti ostamaan, vaikkakin huonolla omallatunnolla. Vielä ei peite ole ihan valmis: pitäisi vielä tikkailla peite ja vuori sieltä täältä yhteen.
Mitäs tuumaatte peitoista? Jokaiselta varmasti löytyy "kutistuneita" tai vanhanaikaisia, vähälle käytölle jääneitä farkkuja kaappien kätköistä. Tässä yksi idea kaapin täytteiden hyödyntämiseen!
Tilkkupeite nro 1
Idea vanhojen farkkujen hyödyntämiseen tuli eräästä tilkkutyökirjasta (nimi on jo unohtunut) ja tarve saada kestävä ja vesipestävä päiväpeite tuli mökin rempan yhteydessä. Farkkuja projektiin saatiin sukulaisilta ja ystäviltä ja tietenkin myös omista kaapeista löytyi "kutistuneita" tai muuten huonokuntoisia farkkuja.
Helpointa on tehdä farkuista mahdollisimman isoja tilkkuja, ensimmäisessä peitossa käytettiin noin 20 x 20 cm kokoisia paloja. Neliöt ommeltiin pitkiksi soiroiksi, saumat silitettiin auki ja sitten sommiteltiin soirot yhteen. Aika homma loppuvaiheessa!
Peite tehtiin sänkyyn, joka on 200 pitkä, 80 cm leveä ja molemmat päädyt on kiinni seinässä. Peiton piristeeksi ommeltiin helmaan rivi takataskuja. Peittoon oli pakko ommella vuori, vaikka se lisäsikin peiton painoa, sillä farkkupaloista rispaantuvat reunat helposti ja langanpätkiä olisi kohta joka paikassa. Vuorikankaaksi valittiin lakanakangas.
Äiteen arvio tilkkupeitosta: Taitoihini nähden se on hieno, jopa värit sattumoisin ovat aika hyvin toisiinsa sopivia, mutta tarkemmalla ennakkosuunnittelulla olisin saanut vielä kauniimman, ehkäpä tilkut olisivat muodostaneet hienoja kuvioita.
Tilkkupeite nro 2
Ensimmäiseen tilkkupeittoon leikattiin isoja tilkkuja ja niinpä varastoon jäi paljon farkkupaloja, joista ei saanut 20 x 20 neliöitä. Ja kun tilkkukärpänen puree, ei sitä voi vastustaa! Alkoi siis pohdinta, miten voisi hyödyntää pienempiä paloja ja samaan aikaan etsittiin lisää leikeltävää. Kirppiksiltä löytyi jonkun verran farkkuja, mutta periaate oli se, että farkut eivät saa maksaa enempää kuin euron/farkku. Vaasan Spr:n Kontista löytyi mahtavan iso farkkumekko, josta Rimpsu leikkeli kokopitkiä soiroja. Rimpsu oli apuna leikkaushommissa, sillä äiteen nivelrikkoinen peukalo ei oikein tykkää saksilla leikkaamisesta.Nyt tehtiinkin vähän toisenlainen peitto: vaaleasta farkkumekosta tehtiin aina raita tilkkujen väliin (ks. kuva). Koska varastossa oli paljon erikokoisia paloja, tilkut eivät olleet samankokoisia. Toisen peiton teossa hyödynnettiin siis edellisen peiton "jätepalat". Sitten vaan työhön ja ompeluhommiin! Taas iski äiteelle ompelukärpänen niin, ettei hän tahtonut töihin malttaa lähteä ("vielä yksi pala, ja sitten vielä yksi ja sitten lopetan, jos kuitenkin vielä yhden...") eli aika nopeaan peitto edistyi. Tämä peite tehtiin 120 cm leveään sänkyyn, joka on seinän vieressä, joten ihan hirvittävän leveää siitä ei tarvinnut tehdä.
Ompelu tehtiin hieman eri tavalla kuin ensimmäisessä peitossa: pitkät tilkkusoirot ommeltiin yhteen ja siten vähä vähältä peite suureni ja suureni. Vuorikangasta mietittiin pitkään: jotain kevyttä ja ohutta sen pitäisi olla. Ihan sattumalta Jyskistä löytyi viiden metrin pala ohutta raidallista puuvillakangasta hintaan 5 euroa! Se oli kylläkin tehty jossain Bangladeshissä, mutta halpa hinta houkutti ostamaan, vaikkakin huonolla omallatunnolla. Vielä ei peite ole ihan valmis: pitäisi vielä tikkailla peite ja vuori sieltä täältä yhteen.
Mitäs tuumaatte peitoista? Jokaiselta varmasti löytyy "kutistuneita" tai vanhanaikaisia, vähälle käytölle jääneitä farkkuja kaappien kätköistä. Tässä yksi idea kaapin täytteiden hyödyntämiseen!
lauantai 21. maaliskuuta 2009
Essu:vaippoja, vaippoja
Eipä ole paljoa sanottavaa kuva puhukoon puolestaan. Minulta syntyy nyt vain tällaisia taskuvaippoja. Tein sarjatyönä heti 4. Yhden vaipan hinnaksi (ilman tuntipalkkaa) on tullut noin 5-6€ riippuen koosta ja käyttääkö kuviollista vai yksiväristä pul-kangasta. Näitä "pöllöjä" on kyllä heti mukavampi tehdä kuin yksivärisiä.
tiistai 17. maaliskuuta 2009
Essun liukuri
Tässä se nyt on; eikä niin kaunis kuin kuvasta uskoisi :-D . Aikuisen pyllylle sopiva ja pehmustettu liukuri. Tehty Lidlin kylmäkassista, mistä ahkeran käytön seurauksena irtosi kahvat, ja vanhasta viltistä. Kassi on ommeltu kiinni, ettei viltti sisällä kastuisi ja homehtuisi. Toimii samalla puistossa äiskän pyllynlämmittimenä märällä penkillä. Niin ja voi tällä lapsikin laskea. Testattu on ja toimii. Juniori kyllä tykkää laskea tällä mahallaan.
perjantai 13. maaliskuuta 2009
Essun "roskaista alkukankeutta"
Tällainen mä just olen: Kerään roskia askartelutarvikkeiksi (tosin en aina keksi mitään käyttöä niille ennen kuin menee hermo joku siivouspäivä ja roskasta tulee roskaa). Kerään esimerkiksi nauhoja uusista vaatteista (kuten niitä turhia henkarinauhoja paidoista).
Olisiko kenelläkään ideaa mitä näistä voisi tulla. Ovat siis vahvoja muovinauhoja appelsiinipusseista. Joskus mietin myös kuinka ne hedelmien verkkopussit voisi hyödyntää?
Näissä parasta ovat kuviot, joten mitään suikaletyötä, missä ne eivät näy, en tee.
Muita kuulumisia: tekijäänsä odottavat tällä hetkellä kotelomekko itselle kesän juhliin sekä ruutumekko tytölle kesäksi, missä aioin käyttää skräppäystyyliä nauhoineen ja kohokuvioineen. Työn alla on myös pehmoliukuri rikkinäisestä kylmäkassista ja vanhasta viltistä. Viimeksi olen tehnyt yhden tutti-sivun pojan skräppikirjaan ja taskuvaippoja tytölle.
tiistai 24. helmikuuta 2009
Essun liivihame
Tein jo kyseisen liivihameen vuosi sitten, mutta vasta nyt se on lähdössä uudelle omistajalleen kun alatalon tyttö täyttä yksi. Tämä on "tosiretro", sillä kaava on Jokanaisen käsityökursista (kansioita löytyy usein kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksista) ja kangas löytyi anoppilasta ja on toiminut aiemmin lasten lakanana. Kyllä tätä voi pienet pojatkin käyttää, vai mitä päättelette ilmeestä?
Tein liivihameita vuosi sitten kaksi samanlaista. Toiseen vaan laitoin selkään napit, toiseen tarran.
Tein liivihameita vuosi sitten kaksi samanlaista. Toiseen vaan laitoin selkään napit, toiseen tarran.
Tunnisteet:
Essu,
lastenvaate,
liivihame,
ompelu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)